Kuulumisia jälleen

29.10.2017

Helsinki ja kesä. Ja sunnuntai-aamu klo 6:30. Eikä yhtään ihmisiä. 

Pitkästä aikaa, ajattelin kirjoitella ihan vaan kuulumisia - tyypilliseen tapaan muutamien instagram-kuvien kera. Tässä on kuitenkin tapahtunut sitä sun tätä, joita kehtaa ehkä blogissakin kertoa.

Jyväskylä - Valon kaupunki - tuli käytyä tänä vuonna kun äitiä kävin moikkaamassa.

Ehkä mullistavin juttu, mitä olen tässä viime aikoina tehnyt, on edellisestä työpaikasta irtisanoutuminen ja uuden työn aloittaminen. Mitään vakityöpaikkaahan minulla ei vielä tähän päivään mennessä ole ollut, mutta sijaisuus olisi kardiologisella puolella jatkunut tammikuun asti - todennäköisesti sen jälkeenkin. Jotenkin kuitenkin vuodeosastotyö ei ole ikinä ollut se 'mun juttu', joten kun Naistenklinikan leikkausosastolla tuli paikka hakuun - päätin hakea, ja sainkin sitten sijaisuuden sitä kautta. Nyt olen sitten parin viikon verran koittanut orientoitua leikkurin arkeen, instrumenttihoitajan työhön ja aamuvuoroon.

Sinne jäi Meilahden tornisairaala ainakin toistaiseksi. 

Periaatteessa sinällään homma on tuttua ja nyt kun sainkin aloittaa vanhassa tutussa instrumenttihoitajan roolissa niin muutoksessa ei ole niin paljon pelottavaa, mutta en todellakaan odota missään määrin palkkani pienenemistä, mikä väkisin taas tapahtuu. Päiväpainotteinen työaika tiputtaa kaikki lisät pois eli palkkani on kuukausittain n. 400-800 € pienempi. Edellisessä paikassa tein paljon viikonloppuja ja yövuoroja, joten lisiä luonnollisesti tuli paljon. Rahaa jäi säästöönkin. Nyt varmaan alkaa taas kädestä suuhun eläminen ja sentin venyttäminen kun palataan tähän tylsään palkkasysteemiin. Kyllä se vaan on niin hassua tässä maassa - että kun työ vielä vähän vaikeutuu niin palkka pienenee. Not fun at all.

Jotain hyvää pitää elämässä olla - vaikka sitten karkkien muodossa! Roobertin Herkku, Helsinki.

No, palkkamasennuksesta iloisempiin asioihin - minähän menin ja varasin vielä keväällekin yhden ulkomaanmatkan. Jep, hyvä puhua reissuista heti rahat loppu-valituksen jälkeen, mutta minkäs teet kun matkakuume vaivaa. Ja sitä vartenhan siellä töissä käydään, että pääsee reissuun (ja että voi ostaa lankaa). Ne muut järkevät ja vastuuntuntoiset ihmiset voi sitten säästää asuntoa ja perhe-elämää varten - ne ei ole kyllä mun juttuja pätkääkään.


Oon postikorttifani, ja sain vihdoin viritettyä seinälle vähän kollaasia kivoista korteista. Tykkään kauheesti. 

Eli siis - toukokuussa suunnataan kohti Madridia! Bongasin muutama viikko sitten Game of Thrones Concert Tour-mainoksen, ja totesin itselleni, että tuonne on päästävä kun Hans Zimmerkin jäi väliin. Sain jopa yhden nettitutun innostumaan asiasta ja niin sitä vaan ostettiin lentoliput Espanjan pääkaupunkiin ja liput konserttiin. Ihan mahtavaa - olen tankannut espanjaa nyt oikein urakalla, että voin sitten kommunikoida ainoastaan espanjaksi! Ei olis muuten lankakauppasuosituksia Madridiin?

Talvi tuli ja talvi meni. Nyt on taas pimeetä. 

Matkoista puheenollen, perustin matkablogin. Totesin, ettei nämä yksittäiset matkapostaukset sovi kaikkien villasukkien ja lankarullien joukkoon. Nyt pystyn enemmän panostamaan matkablogin ja postausten sisältöön ja jakamaan enemmän upeita (ainakin omasta mielestä!) matkakuvia! Käykääpä laittamassa seurantaan jos yhtään kiinnostaa - High Hopes-matkablogi.

Komeet oli maisemat Irlannissa - tästäkin reissusta lisää tulee tuonne matkablogiin! 

Mitä tulee nyt ihan lähiviikkojen kuulumisiin - on tullut leivottua ja neulottua (jokaikinen päivä!), käytyä I Love Me-messuilla, jotka olivat iso pettymys, tuijotettua telkkaria ym. On tullut tutustuttua Helsingin ravintola-tarjontaan ja nähtyä kavereita. Ylipäätään olen vain koittanut nauttia pimeistä illoista kynttilän valossa ja hyvän tv-ohjelman parissa, neuloen. Valmiita töitä onkin laatikollinen odottamassa päättelyä ja sitten valokuvaamista. Väkisin vaan alkaa miettiä, että kohta on taas joulu, ja pitäis joululahjoja värkätä! Onneksi Tampereen käsityömessut lähestyy (ja tänä vuonna pääsen itsekin paikalle!), sieltä varmaan löytyy jotain kivaa ideaa.

Viikonlopun leipomukset

Että sellasta.

I Love Me-messut ja aivan järjetön väenpaljous - ei oikein napannut!

Mitäs lukijoiden arkeen tai miksei juhlaankin? 

Pionilapaset

25.9.2017


Ostin jo aikapäiviä sitten Lumi Karmitsan Villit vanttuut ja vallattomat villasukat-kirjan, jonka ostosta olin haaveillut jo pitkään. Kun se sitten suvaitsi saapua postiluukusta, aloin saman tien pohtimaan, minkä mallin tekisin. Suurena pionifanina, päädyin sitten lyhyen harkinnan jälkeen näihin pionilapasiin.


Aloitin lapasprojektin kiireellä iltaa ennen Tallinnan matkaa, koska toki tuntien laivareissulle piti olla jotain neulottavaa matkaan. Siellä sitten laivassa tikuttelin menemään kun muut (siis muut laivassa olijat, ei seuralaisena toimiva pikkuveljeni) aloittivat kaljanjuonnin jo aamukasilta. Mikäs siinä. Pakko myöntää, että sain kyllä oudoksuvia katseita kanssamatkustajilta, mutta minä tietysti vähän välitin niistä.



Harmi, etten näemmä osaa tehdä enää sopivia kirjoneulejuttuja, sillä näistäkin tuli aivan eri kokoiset ja snadisti liian isot meikäläisen käteen. En tiedä kenelle isokätiselle naiselle ne nyt sitten lahjoittaisin kun itselle ne on ihan liian leveät. Täytynee jatkossa varmaan opetella neulomaan ohuemmilla puikoilla tai muuten vaan tiukempaa.

Ihan nätit ne silti on. Mallina jälleen kaverini Fiona.



Lanka : Novita 7-veljestä
Puikot : KnitPro Cubics, koko 3,5 mm
Langan menekki : 90 g
Ohje : 'Pionit' kirjasta 'Villit vanttuut ja vallattomat villasukat' by Lumi Karmitsa

Candy Exploration Station

31.8.2017


Siinä se nyt olis! Ensimmäinen neulomani Stephen West-huivimalli. Ei liene tarpeellista sanoa enempää. Eikä muuten varmasti viimeinen neulomani Stephen West-malli - sen verran kivutonta tämänkin värkkääminen oli. Ja tulihan siitä sitten ihan supernättikin. Tästä tulee ehdottomasti yksi suosikkihuiveistani (jota en toivottavasti tulevaisuudessa hukkaa...).



Näemmä en siltikään osaa tehdä pieniä tai edes sopivan kokoisia huiveja. Tästäkin tuli jättiläinen - aivan kuten kuvistakin voi päätellä. Sitä voi sitten miettiä, että teenkö vaan yksinkertaisesti liian löysää vai onko käytössä liian isot puikot vai mikä on homman nimi kun ei näistä tällaisia lakanoita pitäisi (kai?) tulla.



Mutta kuten jo aiemmin sanoin, tämä tuskin jää viimeiseksi Stephen West-huivikseni. Exploration Station oli mielestäni helppo neuloa, ja niihinkin kohtiin, jotka eivät niin helppoja olleet, oli olemassa youtube-video eli käytännössä homma opetettiin (lähes) kädestä pitäen. Tulipa siinä samalla tosiaan opeteltua sitten perussilmukat brioche-neuleeseenkin, joskaan se ei tällä väriyhdistelmällä juurikaan erotu. Olen itseasiassa jo ostanut toisenkin ohjeen Westiltä ja lankaakin löytyy varmasti riittämiin, joten täytyy alkaa funtsia vaan sopivia väriyhdistelmiä.


Tämä ylläoleva kuva on muuten yksi suosikkikuvistani. Kaverini Fiona toimi mallinani (kiitos hänelle), ja vaikka Hietaniemen uimaranta tuulisella säällä ei ollutkaan paras valinta kuvauspaikaksi, tuli kuvista todella kivoja! Eli tämähän tarkoittanee sitä, että Fiona pääsee (= pakotetaan) malliksi uudestaankin!


Nimesin muuten tämän huivin Candy Exploration Stationiksi, koska onhan nuo nyt aika karkkivärit!




Tykkäsin muuten tuosta i-cord-reunasta. Ehkä tähän mennessä kaikkein nätein reuna, mitä huiviin voi tehdä. Ja sopivan joustavakin.


Lanka : La Bien Aimée Merino Singles "Waterlillies", La Bien Aimée
Puikot : pyöröpuikot, koko 4 mm
Langan menekki : 272 g
Ohje : 'Exploration Station' by Stephen West



Sukkienpaljous

26.6.2017


Jotta talven tulo ei vaikuttaisi liian kaukaiselta asialta, on hyvä palata todellisuuteen. Winter is coming. Joten jatkan näillä talvisilla sukkakuvilla. Voi kun joskus oltaisiin siinä pisteessä, että valmistuneet käsityöt voisi blogata heti eikä puolen vuoden päästä. Ehkä jonain päivänä.



Kaikki tätä blogia silmällä pitäneet tietävät, että olen suuri joulukalenterisukkien fani. Nämä oranssiharmaat versiot ovat nyt neljännet, ja alempana tässä postauksessa esitellyt pinkkivalkoiset ovat sitten loogisesti viidennet. Toki vuosimalli vähän vaihtelee, mutta kyllä näitä on tullut muutamat tikuteltua. Ja ainakin kaksi paria puuttuu laskuista eli toisinsanoen, mallia on tehtynä ainakin seitsemän paria. Ei huonompi saavutus. Eikä vieläkään kyllästytä.



Oranssiharmaa ei ehkä ollut paras väriyhdistelmä. Kyllähän se näissä kuvissa näyttää ihan ookoolta, mutta jalassa kuvioita ei kyllä kauheasti erota. Vähän tummempi saisi tuo oranssi olla. Ensi kerralla uusi yritys.



Mulla on selkeästi liian hyvä kamera kun kuvat paljastaa kaikki pikkuvirheet - reiät kavennuksien kohdalla ja liian tiukat silmukat ja ehkä jopa liian löysätkin silmukat. Pitäis varmaan jatkossa kuvata kuvat jollain vuoden 2005 pokkarilla niin ei ainakaan virheet pistäis silmään!


Lanka : Novita 7-veljestä
Puikot : KnitPro Cubics, koko 3,5 mm
Langan menekki : 236 g 
Ohje : 'Joulukalenterisukat 2016' by Taimitarha



Sittenpä voidaan siirtyä näihin TPS-sukkiin, jotka muuten ylläolevassa kuvassa näyttävät ihan vauvansukilta. Totuus on aivan toinen, sillä sukat piti väenvängällä neuloa kaverin silloin tulevalle poikaystävälle, nykyiselle poikaystävälle - mitä näitä nyt on. Eli toisin sanoen, kaveri halusi viedä yllätyssukat tälle jantterille, ehkä parisuhteen toivossa Ja kun neulominen ei suju, niin ne tilattiin sitten minulta - ja minähän pitkin hampain ne väsäsin.


En ole mikään mustan langan neulomisen ystävä, ja kyllä se näissäkin tuotti ongelmaa. Äärimmäisen tylsä se on ainakin neuloa. Valkoinen TPS-kuvio on itsesuunniteltu TPS:n logon pohjalta. Ja tässä yhteydessä lienee hyvä mainita, että TPS:llä viitataan Turun Palloseuraan eli jääkiekkojoukkueeseen.

En vielä tänäkään päivänä tiedä, oliko tämä sukkien saaja tyytyväinen sukkiin, ja menivätkö ne oikeasti käyttöön, mutta ehkä ne ovat toissijaisia seikkoja.


Lanka : Novita 7-veljestä
Puikot : KnitPro Cubics, koko 3,5 mm
Langan menekki : 134 g 
Ohje : omasta päästä



Sujuvalla jatkumolla jälleen joulukalenterisukkien pariin - tällä kertaa kyseessä on vuoden 2015 malli, joka on kyllä henkilökohtaisesti oma suosikkini näistä kahdesta jo ilmestyneestä. Kaveri tilasi itselleen sukat, mallia pitkä kirjoneulesukka, ja minä lupauduin ne tekemään kunhan kaveri kustantaisi langat. Koska eihän sieltä 40 kg:n varastosta sopivan väristä tietenkään löytynyt...



Eipä näissäkään kauaa nokka tuhissut - viitisen päivää ja valmista tuli. Jouduin muistaakseni jättämään joitakin kuvioita pois kun jotenkin ilmeisesti onnistun neulomaan liian löysää ja sukista meinasi tulla kaverille aivan liian isot. On muuten toimiva yhdistelmä tuo pinkki-valkoinen. Melkein houkuttaisi itsellekin väsätä!


Ilmeisen tyytyväinen kaveri sukkiin kuitenkin oli. Ohjeistin pakastamaan ne ennen käyttöä, että entisessä asunnossa asustaneet turkiskuoriaiset olisivat kuolleet niille sijoille. Ei sillä, että niitä näissä sukissa olisi näkynytkään, mutta ei sitä tiedä, miten ovelia ne ovat. Kaverin poikaystävä oli ilmeisesti hetkellisesti ihmetellyt, että mitä villasukat tekee pakastimessa - en muista oliko siihen sitten annettu se todellinen syy vai jotain muuta...



Lanka : Novita 7-veljestä
Puikot: KnitPro Cubics, koko 3,5 mm
Langan menekki : 194 g
Ohje : 'Joulukalenterisukat 2015' by Taimitarha

Finlandia-sukat

25.6.2017


Talviteemalla on hyvä jatkaa (kun ei kesään liittyviä käsityökuvia ole nyt tarjolla...) myös tänä juhannuspäivän jälkeisenä yönä. Yövuorossa ehtii naputella kun kuvat on lisätty valmiiksi jo kotoa käsin. Näppärää, etten toisin sanois.

Odotin tätä Niina Laitisen Finlandia-sukkamallia kuin kuuta nousevaa aina siitä hetkestä lähtien kun näin kuvat mallista ensi kertaa. Ajattelin, että tuo malli on aivan pakko tehdä. Malli on vaan niin yksinkertaisen kaunis - ja nimenomaan sinivalkoisena.



Niin koitti se päivä kun Novitan lehti ilmestyi, ja vaikka minä olen mielestäni monta kertaa tehnyt lehtitilauksen, en ole lehtiä sen koommin postilaatikkoon saanut. Siispä suuntasin kauppaan lehteä hakemaan. Langat oli tilattu jo valmiiksi. Hieman arvelutti Nalle-lanka kun se on vaan liian ohutta sukkiin. Olen aiemmin neulonut yksivärisiä Nalle-sukkia, mutta kirjoneuletta näin ohuella langalla harvemmin tulee tehtyä. Siispä päätin varmuuden vuoksi lähteä nelosen puikoille neulomaan.




Ja huonostihan siinä kävi. Löysäthän niistä tuli. Ei muuten näytä löysiltä näissä kuvissa kun ne on ensimmäistä kertaa kaverilla jalassa ja farkkujen päällä. Mutta jo parin käyttökerran jälkeen sukat lopahti ja löystyi niin, että niitä on mahdoton saada pysymään jalassa. Olen jo vakavasti harkinnut niiden lahjoittamista jollekin paksupohkeisemmalle.

Ensi kerralla sitten hieman ohuemmilla puikoilla liikenteeseen. Koska aivan saletisti teen tämän mallin vielä uudestaan. Pakko muuten antaa sellaista palautetta, joka nyt johtuu täysin ja ainoastaan minun korvien välistäni - eli kylläpä on vaikea seurata kirjoneuleohjetta lehdestä, kun koko kuvio on yhtenä pötkönä. Vuosittaiset joulukalenterisukka-ohjeet on olleet niin mahtavia kun tulee vain yksi kuvio kerrallaan facebookiin ja siitä sitten sen voi neuloa kerrallaan ja pyyhkäistä seuraavaan kuvaan. Selkeämpää.


Kyllä ne taas jalassa näyttää kivalta, ainakin näissä kuvissa, mutta eipä ne nyt omaan käyttöön kyllä juuri tule. Harmi. Jalkojen lainaamisesta voin kiittää kaveriani Sallaa, joka ystävällisesti ja puoliksi pakotettuna suostuu ties mihin käsityöposeerauksiin.


Lanka : Novita Nalle
Puikot : sukkapuikot, koko 4
Langan menekki : 187 g
Ohje : 'Finlandia' by Taimitarha (Novita kevät 2017-lehti)


Loppuun vielä omasta mielestä niin kivan arkkitehtuurinen kuva Äijälästä, Jyväskylästä eli siis sieltä vuoden 2014 asuntomessualueelta.